In this Master's Thesis, the water level measurement systems of the pressurizer and the steam generator were implemented into the Apros model of the Loviisa nuclear power plant. In the power plant, the water level is measured using the differential pressure method. The pressure difference is measured between the ends of two impulse pipe lines connected to the upper and the lower part of the process component. The pressure difference is transformed into the water level signal based on the hydrostatic pressure equation. Earlier in the simulation model, the water level calculation was less realistically based on collapsed liquid level, which is the sum of the liquid levels of the stacked thermal hydraulic nodes of the component. The modelling of the level measurement system for the pressurizer did not cause any problems. In the modelling of the steam generator measurements, difficulties were caused by too simplified thermal hydraulic calculation level structure of the Apros component. However, after tuning the parameters of the calculation level modules, the level measurements behaved more realistically.

The simulated level measurements were compared to the actual data from the plant transients. The measurements of the pressurizer performed similarly as the original collapsed liquid level, whereas behaviour of the measurements of the steam generator resembled the plant data clearly more than the original measurements

@mastersthesis{Torkkeli2010:INSSI40058,
  author = {Torkkeli, Kalle},
  title = {Implementation of the differential pressure level measurement
    method into the simulation model of the Loviisa nuclear power plant},
  year = {2010},
  school = {Helsinki University of Technology},
  address = {Espoo, Finland},
  abstract = {Diplomityössä mallinnettiin paineistimen ja höyrystimen
    pinnanmittausjärjestelmät Loviisan ydinvoimalaitoksen APROS-malliin.
    Laitoksella paineistimen ja höyrystimen veden pinta mitataan
    paine-eromenetelmällä. Komponentin ylä- ja alaosaan kytkeytyy
    impulssiputkilinjat, joiden loppupäiden välinen paine-ero muutetaan
    pinnankorkeudeksi perustuen hydrostaattisen paineen laskukaavaan.
    Aikaisemmin simulointimallissa pinnankorkeus oli laskettu epärealistisemmin
    kollapsipinnasta, joka on komponentin päällekkäisten termohydraulisten
    noodien pinnankorkeuksien summa.
    
    Uusien pinnanmittausjärjestelmien mallintaminen paineistimelle onnistui
    ongelmitta. Höyrystimellä vaikeuksia aiheutti Apros-komponentin liian
    yksinkertainen laskentatason rakenne. Höyrystimen laskentatason moduulien
    parametreja muuttamalla mittaukset saatiin kuitenkin käyttäytymään
    realistisesti.
    
    Simuloituja pinnanmittauksia verrattiin mittauksiin oikeista
    laitostransienteista. Paineistimella mittaukset käyttäytyivät niissä
    samalla tavalla kuin alkuperäinen kollapsipinta. Höyrystimen uudet
    mittaukset käyttäytyivät transienteissa alkuperäisiä paremmin
    laitosmittauksien kaltaisesti}
}